tiistai 20. kesäkuuta 2017

Ihmissuhteet ja mielenterveysongelmat nuorten elämässä – internet pohjainen tukiohjelma mahdollistaa ihmissuhteista kertomisen


Nuorten hyvinvoinnille on merkittävää sekä ystäviltä saatu tuki että kotona vallitseva hyvä ilmapiiri. Riidat ja alkoholin käyttö osoittautuivat yleisemmiksi masennusoireista kärsivien suomalaisten 12-vuotiaiden kodeissa. Hyvät perhesuhteet lisäsivät onnellisuutta, ja taas vähäinen kaverisuhteiden määrä vähensi sitä. Psykiatriset sairaudet koskettavat noin 14 % nuorista. Ne hankaloittavat toimintaa kouluympäristössä, ja aiheuttavat ihmissuhteisiin liittyviä huolia. Sosiaalinen kuormittavuus, tuen puute ja ihmissuhteiden heikko laatu lisäävät taas riskiä sairastua masennukseen.

Internetin käyttö terveydenhuollossa tarjoaa vaihtoehdon kasvotusten tapahtuville tapaamisille ja antaa mahdollisuuden saada tukea anonyymisti. Se on kustannustehokas ja nuorten arkipäivään soveltuva väline. Internetin käyttöä ihmissuhteiden kuvaamiseen on vielä tutkittu vähän mielenterveysongelmista kärsivien nuorten keskuudessa.

Tutkimuksemme tavoitteena oli saada tietoa nuorten ihmissuhteita kuvattuna internet-pohjaisen masennuksen hoitoon kehitetyn tukiohjelman välityksellä. Nuoret käyttivät Depis.Net -tukiohjelmaa avohoidon rinnalla kuuden viikon ajan. Ohjelma sisälsi tietopaketteja ja tehtäviä. 75 nuorisopsykiatrian poliklinikalle masennusoireiden vuoksi lähetettyä 15-17 –vuotiasta nuorta sai mahdollisuuden käyttää ohjelmaa. Heistä 29 täytti ihmissuhteisiin liittyvän tehtävän, jossa nimettiin verkostokarttaan ihmissuhteita, kuvattiin suhteiden laatua hymiöillä ja kirjoitettiin suhteiden sisällöstä.

Nuoret (n = 29) merkitsivät verkostokarttaan keskimäärin 8 ihmissuhdetta (vähimmillään 2 ja enimmillään 21). Kun verkostokarttojen merkinnät laskettiin yhteen, oli perhe tai perheenjäsen kuten äiti tai sisarus merkitty yhteensä 51 kertaa. Ystävät ja seurustelukumppanit merkittiin 26 kertaa, sukulaiset 14 kertaa ja muut henkilöt sekä lemmikit 14 kertaa. Nuoret liittivät yhteensä 99 hymiötä verkostokarttoihin merkittyjen ihmissuhteiden yhteyteen. Hymiöt luokiteltiin poistiivisiin kuten ”hymy”, neutraaleihin kuten ”ujo” ja negatiivisiin kuten ”vihainen”. Nuoret kokivat 59 % ihmissuhteistaan positiivisina, 31 % neutraaleina ja 10 % negatiivisina.

Kirjoitusten perusteella nuoret kuvasivat positiivisia ihmissuhteitaan luottamuksellisiksi ja tukea antaviksi. Konkreettinen apu, ystävien antama ymmärrys ja mahdollisuus jakaa kokemuksia olivat heille tärkeitä. Osa suhteista kuvattiin neutraaleina, tai nuoret kertoivat suhteiden muuttumisesta. Ystävien kanssa oli sekä hyviä että huonoja jaksoja. Välit vanhempiin saattoivat parantua, kun nuori muutti kotoa omilleen. Nuoret toivoivat, että etäiset suhteet vanhempiin paranisivat, ja että he oppisivat uusia taitoja vaikeisiin tilanteisiin. Etäiset ja hankalat ihmissuhteet rasittivat nuorten elämää. Kokemus omata perheestä saattoi olla etäinen ja viileä sekä vihan ja mustasukkaisuuden sävyttämä. Toiset suhteet olivat pinnallisia tai läheisiä ihmisiä ei ollut. Epävarmuus ja pelko esimerkiksi kumppanin menettämisestä painoivat nuoren mieltä.

Nuoret toivat tutkimuksessa esille ihmissuhteiden monimuotoisuuden. Aineisto kerättiin internet-pohjaisen tukiohjelman välityksellä. Sen avulla nuoret kertoivat ja kuvasivat visuaalisesti ihmissuhteiden myönteisiä ja kielteisiä näkökohtia. On mahdollista, että internet voi tarjota jatkossa kasvotusten tapahtuvaa kontaktia helpomman tavan nuorille käsitellä ihmissuhteita ja saada tukea. Tutkimusta tarvitaan edelleen lisää siitä, miten nuoret voisivat hyötyä internet-pohjaisesta työskentelystä ihmissuhteiden ja niihin liittyvien haasteiden kohdalla.

 
 
Kirjoitus perustuu artikkeliin: Anttila K, Anttila M, Kurki M, Välimäki M. Social relationships among adolescents as described in an electronic diary: a mixed methods study. Patient preference and adherence. 2017, 11, 343-352. https://www.dovepress.com/social-relationships-among-adolescents-as-described-in-an-electronic-d-peer-reviewed-fulltext-article-PPA#

Tutkimus liittyy Depis.Net –hankkeeseen. Se on Turun yliopiston ja kahden suomalaisen sairaanhoitopiirin yhteistyössä toteuttama tutkimushanke. Tavoitteena on kehittää käyttäjäystävällinen ja käyttökelpoinen internet-pohjainen tukiohjelma masennuksesta kärsiville nuorille. Hankkeen johtajana toimii professori Maritta Välimäki Turun yliopiston Hoitotieteen laitokselta. (Kts. Välimäki ym. 2012.)

 

Kirjoittajan tiedot:
Katriina Anttila
Psykiatrinen sairaanhoitaja, TtM, TtT-opiskelija
Turun yliopisto
Hoitotieteen laitos
katriina.anttila@utu.fi

 

Lähteet:

Almquist YB, Östberg V, Rostila M, Edling C, Rydgren J. Friendship network characteristics and psychological well-being in late adolescence: exploring differences by gender and gender composition. Scand J Public Healt. 2014, 42(2), 146–154.
Andersen AJW & Svensson T. Internet-based mental health services in Norway and Sweden: characteristics and consequences. Adm Policy Ment Health. 2013, 40(2), 145–153.

Anttila K, Anttila M, Kurki M, Hätönen H, Marttunen M, Välimäki M. Concerns and hopes among adolescents attending adolescent psychiatric outpatient clinics. Child Adolesc Ment Health. 2015, 20(2), 81–88.
Anttila K, Anttila M, Kurki M, Välimäki M. Social relationships among adolescents as described in an electronic diary: a mixed methods study. Patient preference and adherence. 2017, 11, 343-352.

Burnett-Zeigler I, Walton MA, Ilgen M, ym. Prevalence and correlates of mental health problems and treatment among adolescents seen in primary care. J Adolesc Health. 2012, 50(6), 559–564.
Eapen V & Crncec R. Strategies and challenges in the management of adolescent depression. Curr Opin Psychiatry. 2012, 25, 7-13.

Phillips TM. The influence of family structure vs. family climate on ado­lescent well being. Child Adolesc Social Work J. 2012, 29(2), 103–110.

Teo AR, Choi H, Valenstein M. Social relationships and depression: ten-year follow-up from a nationally representative study. PLoS One. 2013, 8(4), e62396.
Uusitalo-Malmivaara L & Lehto JE. Social factors explaining children’s subjective happiness and depressive symptoms. Soc Indic Res. 2013, 111(2), 603-615.

Välimäki M, Kurki M, Hätönen H, et al. Developing an internet-based support system for adolescents with depression. JMIR Res Protoc. 2012, 1(2), e22. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti