tiistai 28. maaliskuuta 2017

Tieteellistä antia, verkostoitumista ja kulttuurikokemuksia Hong Kongissa


Yliopisto tarjosi meille mahdollisuuden osallistua The Centre for International Mobility (CIMO) Suom. Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus, rahoittamalle kurssille ” Advanced methods for multi-disciplinary doctoral education: Developing Treatment Guidelines” Hong Kong Polytechnic University:ssa 8-14. maaliskuuta 2017. CIMO on opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla toimiva asiantuntija- ja palveluorganisaatio, jonka tavoitteena oli edistää kansainvälistä vuorovaikutusta koulutuksen, työelämän ja kulttuurin alueilla.
 
Kurssin suunnittelusta, organisoinnista ja toteutuksesta vastasivat Itä-Suomen, Tampereen ja Turun yliopistot sekä Åbo Akademi, The Hong Kong Polytechnic University (HKPolyU) sekä Manner-Kiinasta Sichuan University. Kurssilla professori Alex Molasiotis (School of Nursing, the HKPolyU) luennoi meille The Grading of Recommendations Assessment, Developement and Evaluation (GRADE) menetelmästä hoitosuositusten kehittämisessä. Lisäksi professori Alice Yuen Loke luennoi GRADE-menetelmän käyttöönotosta sekä professori Min Yang (West China School of Public Health Sichuan University) näytön keräämisestä ja sen laadun arvioinnista.


 Professori Maritta Välimäki (The HKPolyU) kertoi siitä, miten tieteellisestä näytöstä päästään hoidon suosituksiin. Yliopisto-opettaja Ulla-Mari Kinnunen Itä-Suomen yliopistosta luennoi kuinka systemaattinen katsaus ja kansalliset hoitosuositukset laaditaan. Professori Kaija Saranto Itä-Suomen yliopistosta avasi meille hoitosuositusten arviointia ja implementoinnin tarvetta. Lopuksi vielä professori Maritta Välimäki kertoi vielä hoitosuositusten arvioinnista. Näin saimme tiiviin paketin hoitosuositusten kehittämisestä ja päällimmäisenä kurssista jäi mieleen se, kuinka vaativa ja aikaa vievä prosessi hoitosuositusten laatiminen on.

 Kurssin lisäksi osallistuimme Hong Kongissa järjestettyyn konferenssiin ”The 20th East Asian Forum of Nursing Scholars (EAFONS). Konferenssin teemoina olivat mm. näyttöön perustuvan toiminnan sekä innovaatioiden hyödyntäminen tohtorikoulutuksessa sekä tulevaisuuden suuntaukset globalisoituvassa hoitotyön koulutuksessa ja tutkimuksessa. Konferenssin tarkoituksena oli käydä keskustelua siitä, miten tohtorikoulutus, hoitotyön tutkimus sekä globalisaatio voivat edistää hoitotyön professiota. Konferenssiin osallistui yli 700 hoitotyön ammattilaista ja tohtorikoulutettavaa 14 eri maasta, mm. Australiasta, Suomesta, Iso-Britanniasta, Yhdysvalloista, Manner-Kiinasta, Hong Kongista, Indonesiasta, Japanista, Malesiasta, Filippiineiltä, Singaporesta, Etelä-Koreasta, Taiwanista ja Thaimaasta. Suomesta posteriesityksiä oli kuusi ja suullisia esityksiä kaksi. Saimme kotiin viemisiksi yhden palkinnonkin, kun yksi postereistamme palkittiin yhtenä konferenssin parhaista.
 
 
Avajaisseremonian jälkeen saimme kuulla mielenkiintoisia puheenvuoroja mm. keynote-puhujalta professori Azita Emamilta (School of Nirsing, University of Washington) sekä professori Sonja Mcllfatrickilta (University of Ulster, President of International Network for Doctoral Education in Nursing INDEN). Professori Emami toi puheenvuorossaan esille näkökulmia, jotka muuttavat sairaanhoitajien työnkuvaa sekä työskentely-ympäristöä maailmanlaajuisesti. Näitä tekijöitä ovat mm. ikääntyvä väestö, ihmisten liikkuvuus sekä taloudellisten- että inhimillisten resurssien niukkuus. Professori Emami korosti, että suuri osa maailman väestöstä tarvitsee perusterveydenhuollon palveluita ja erityisesti sairaanhoitajien tarjoamana. Puheenvuorossa korostui tohtoritason koulutuksen ja tutkimuksen tärkeys näyttöön perustuvassa hoitotyössä myös kansainvälisesti.
 
Professori Mcllfatrick korosti puheenvuorossaan globalisaation vaikutusta hoitotyöhön sekä hoitotyön tutkimukseen. Globalisaatioon ilmiönä liittyy kuitenkin taloudellisia, poliittisia, sosiaalisia sekä kulttuurisia ulottuvuuksia, jotka luovat kompleksisen toimintaympäristön terveydenhuoltoon. On kuitenkin tärkeä huomioida, että alueellisista tai maantieteellisistä eroavaisuuksista huolimatta, terveydenhuollosta löytyy paljon yhteneväisyyksiä, joilla voidaan kehittää hoitotieteellistä tohtorikoulutusta. Tämän vuoksi globaalin ”yhteisen äänen” kuuluminen onkin merkityksellistä, ei ainoastaan koulutuksen vahvistamiseksi, vaan myös terveyden ja hyvinvoinnin lisäämiseksi maailmanlaajuisesti. Mielenkiintoista oli myös kuulla vertailua eri maiden tohtoriohjelmien välillä (Hong Kong, USA, Englanti, Thaimaa ja Australia). Lisäksi asiantuntijapaneelissa väiteltiin PhD ja DNP (Doctor of Nursing Practice) koulutusten sisällöllisistä eroista.  
 
Konferenssista jäi erityisesti mieleen Journal of Advanced Nursingin päätoimittajan, professori Roger Watsonin luento tieteellisestä kirjoittamisesta sekä vertaisarviointi- ja julkaisuprosessista, joista hän kertoi erityisen hauskalla ja rennolla tavalla. Parhaimpina neuvoina hänen luennostaan jäi mieleen: kirjoitusohjeiden tarkka lukeminen, abstraktiin panostaminen sekä oman tekstin kriittinen tarkastelu. Lisäksi hän korosti myös kriittisen ystävän (critical friend) tärkeyttä. Jokainen tutkija tarvitsee kriittisen ystävän, joka auttaa löytämään omasta tekstistä korjattavat kohdat ja auttaa näin viemään kirjoitusprosessia eteenpäin, toimii vertaistukena ja tuo asioihin uutta näkökulmaa.
 
 Tieteellisen sisällön lisäksi kurssin parasta antia oli ehdottomasti verkostoituminen ja tutustuminen niin suomalaisiin kuin ulkomaalaisiinkin kollegoihin. Näin saimme tiiviin paketin myös kiinalaisesta kulttuurista ja hongkongilaisesta elämäntyylistä. Saimme vertaistukea ja uutta näkökulmaa niin tutkimuksen tekemiseen, tohtorikoulutukseen kuin ylipäätään väitöskirjaprosessista selviämiseenkin.
 
Totesimme, että yksi tämän reissun parhaista puolista oli se, että nyt meillä kaikilla on monta uutta kriittistä ystävää, niin yli kansallisten yliopistorajojen kuin kansainvälistenkin rajojen!
 
 

 
 
Kirjoittajien tiedot:
 
Kristiina Heikkilä
Sairaanhoitaja, TtM, tohtorikoulutettava
Turun yliopisto, hoitotieteen laitos
 
Sari Nissinen
Sairaanhoitaja, Työterveyshoitaja, TtM, tohtorikoulutettava
Itä-Suomen yliopisto, Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos
Erityisasiantuntija, Työterveyslaitos
 
Pia Seppänen
Osastonhoitaja, TtM, tohtorikoulutettava
Tampereen yliopisto, Yhteiskuntatieteiden tiedekunta
 
Carola Wisur-Hokkanen
Sairaanhoitaja, YAMK, tohtorikoulutettava
Åbo Akademi, Enheten för Vårdvetenskap
Hoitotyön asiantuntija, Vaasan keskussairaala
 
 
 
 
 

 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti