maanantai 31. lokakuuta 2016

Blogit oppimisen tukena terveysalan opettajakoulutuksessa



Tämän päivän Terveyttä tieteestä-blogissa puhutaan blogeista. Blogi -sanan alkuperä on sanassa weblog eli ‘World Wide Web’+ log ja se tarkoittaa säännöllistä kirjoitusten julkaisua blogin aiheesta internetissä. (Oxford University Press 2016.) Blogeja on nykyään monenlaisia ja moneen eri tarkoitukseen. Osa kirjoittaa blogia omaksi ilokseen päiväkirjan tavoin ja osalle bloggaaminen voi olla markkinoinnin tai tiedotuksen kanava, tai jopa merkittävä tulonlähde. Suosittuja blogiaiheita ovat esimerkiksi sisustus, ruoka, matkailu, terveys, liikunta ja perhe. Tosin nykyään melkein aiheesta kun aiheesta löytyy blogi. 

Terveyttä tieteestä -blogin tarkoituksena on pohtia miten tutkittua tietoa voidaan hyödyntää ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Painopiste on hoito- ja terveystieteellinen ja tieteellisen tiedon soveltaminen käytäntöön. Blogeilla voi terveysalalla olla paljon muitakin käyttötarkoituksia. 

Terveysalan opettajakoulutuksessa blogeja voidaan käyttää oppimispäiväkirjan tavoin oppimisen tukena. Niiden avulla voidaan tukea opiskelijoiden vuorovaikutusta osana opetusta ajasta ja paikasta riippumatta. Blogien käyttö terveysalan opetuksessa on lisääntynyt, mutta tutkimusta blogien käytöstä opetusmenetelmänä terveysalan opettajankoulutuksessa on vielä vähän. 

Tuoreen tutkimuksen mukaan terveysalan opettajaopiskelijat saivat blogien avulla vertaistukea ja kannustivat toisiaan opinnoissa. Lisäksi opintojaksoon sisältyneet blogikirjoitukset sisälsivät reflektiota ja kriittistä ajattelua opintojakson sisällöistä. Opiskelijat myös jakoivat kokemuksiaan, tunteitaan ja odotuksiaan blogikirjoituksissa ja kommentoidessaan toisten opiskelijoiden blogeja. Osa opiskelijoista kirjoitti opintojaksosta yleisesti ja raportoi muuttuneita käsityksiään opetetusta aiheesta.

Tutkimuksen mukaan opiskelijat innostuivat blogikirjoituksesta eri tavoilla. Osalle opiskelijoista bloggaaminen oli luontainen tapa ilmaista itseään ja analysoida oppimaansa. Osa opiskelijoista kirjoitti pinnallisemmin ja raportoi enemmänkin opintojakson sisältöjä kuin reflektoi oppimaansa. 

Tutkittua tietoa blogien käytöstä terveysalan opettajakoulutuksessa on vielä niukasti, mutta johtopäätöksenä voidaan kuitenkin todeta, että blogit luovat potentiaalisen ja vuorovaikutteisen oppimisympäristön osana opintojaksoa terveysalan opettajankoulutuksessa. Blogien avulla opiskelijat jakoivat positiivisia ja negatiivisia tunteita ja kokemuksia ja kannustivat toisiaan. Lisäksi blogit toimivat reflektion ja kriittisen ajattelun alustana opetetuista aiheista. Bloggaaminen osana opintoja ei kuitenkaan ole yhtä mielekästä kaikille. Blogien käyttö opetuksessa sopii erityisesti kirjallisesti mielellään itseään ilmaiseville opiskelijoille. Bloggaamisen hyöty verrattuna tavanomaiseen käsin kirjoitettuun oppimispäiväkirjaan on sen online-ympäristön mahdollistamassa interaktiivisuudessa ajasta ja paikasta riippumatta.

Kirjoitus perustuu julkaisuun:
Papastavrou E, Hamari L, Fuster P, Istomina N, Salminen L. 2016. Using blogs for facilitating and connecting nurse educator candidates. Nurse Education Today 45, 35–41.

Kirjoittajan tiedot:
Lotta Hamari
fysioterapeutti, TtM, tohtorikoulutettava
Turun yliopisto, hoitotieteen laitos
lotta.hamari@utu.fi

Muut kirjoituksessa käytetyt lähteet:

Oxford University Press 2016. Definition of blog in English. https://en.oxforddictionaries.com/definition/blog Viitattu 31.10.2016

Price B. 2010. Disseminating best practice through a web log. Nurs. Stand. 24 (29), 35–40.

Schmitt TL, Sims-Giddens SS, Booth RG. 2012. Social media use in nursing education. Online J. Issues Nurs. 17 (3), 2

Taylor R. 2012. Creating connections. Prim. Health Care 22 (7), 10.

tiistai 18. lokakuuta 2016

Kestävää imetysviikkoa!


Parhaillaan on käynnissä Suomen imetysviikko, jonka teemana on kestävä kehitys. Kansainvälistä imetysviikkoa on vietetty jo elokuussa, mutta suomalainen imetysviikko on perinteisesti vasta näin lokakuussa. Maailman imetysviikkoa koordinoi World Alliance for Breastfeeding Action (WABA), joka on yksilöiden ja organisaatioiden maailmanlaajuinen verkosto tavoitteenaan imetyksen tukeminen. Imetysviikolla on vuosittain vaihtuva teema ja tänä vuonna tavoitteena on lisätä tietoisuutta imetyksen ja kestävän kehityksen yhteydestä. Kestävän kehityksen periaatteena on elää niin, ettemme kuormittaisi ympäristöä ja voisimme tarjota myös tuleville sukupolville edellytykset hyvään elämään maapallolla. Imetysviikon kampanja pyrkii osoittamaan miten imetystä suojelemalla ja edistämällä voidaan samalla edistää kestävää kehitystä; tätä yhteyttä on kuvattu seuraavien neljän teeman mukaan.

Ravitsemus, ruuan turvallisuus ja köyhyyden vähentäminen
Rintamaito on optimaalista ravintoa, jolla voidaan turvata lapsen ravinnonsaanti niissäkin oloissa, joissa ruoka ei ole itsestäänselvyys. Imetyksellä voidaan estää tehokkaasti alle kaksivuotiaiden lasten aliravitsemusta. On myös arvioitu, että maailmanlaajuisesti perheet käyttävät äidinmaidonkorvikkeisiin noin 54 miljardia dollaria vuosittain; imetykseen liittyy siis myös taloudellinen elementti.
Terveys ja hyvinvointi
Imetyksen on todettu edistävän sekä lasten että naisten terveyttä niin lyhyellä kuin pitkällä aikavälillä. Imetystä edistämällä voitaisiin välttää yli 820 000 alle 5-vuotiaan lapsen kuolemaa joka vuosi. Imetys edistää kognitiivista kehitystä ja yleensä tervettä lapsuutta, joka taas on polku opiskeluun, koulutukseen ja elämänmittaiseen oppimiseen. Naisten osalta rintasyövän aiheuttamat kuolemat vähenisivät, mikäli imetys toteutuisi optimaalisesti.
Ympäristö ja ilmastonmuutos
Imetys on konkreettinen teko sekä lapsen ja äidin terveyden, mutta myös maapallon suojelemiseksi. Rintamaito on luonnollista ja uusiutuvaa sekä ympäristölle vaaratonta. Rintamaitoa voidaan tuottaa ja käyttää ilman saasteita tai pakkausmateriaaleja. Rintamaidon lämmittämiseen ei myöskään tarvita sähköä. Äidinmaidonkorvikkeiden tuotanto puolestaan tuottaa kasvihuonekaasuja ja siten nopeuttaa ilmastonmuutosta.
Naisten tuottavuus ja työllisyys
Monissa maissa naiset ovat pakotettuja työskentelemään huonosti palkatuissa ja raskaissa töissä eikä heillä ole mahdollisuutta palkalliseen äitiysvapaaseen. Jokainen lisäkuukausi äitiysvapaata pienentää vastasyntyneiden kuolleisuutta jopa 13 %. Äitiysvapaakäytännöt ovat tehokkaita tapoja lisätä täysimetyksen osuutta. Lisäksi työpaikoilla mahdollistettava maidon lypsäminen tai imetys voi lisätä imetyksen kestoa.

Imetysviikon kampanja kehottaa meitä kaikkia ottamaan vastuuta sekä kestävän kehityksen että imetyksen suojelemisesta. Olemme yhdessä vastuussa lapsistamme ja heidän tulevaisuudestaan. Sanotaan, että tarvitaan koko kylä kasvattamaan lapsi, mutta meillä on vielä tekemistä mahdollisimman hyvän kylän rakentamisessa. Täydellisen, tai edes riittävän hyvän, kylän rakentamiseen tarvitaan niin lainsäätäjiä, päättäjiä kuin meitä jokaista ”kyläläistä”.  

http://worldbreastfeedingweek.org/images/wbw2016-logo-word.png

Kirjoittajan tiedot:
Hannakaisa Niela-Vilén
kätilö, TtT, Post doc -tutkija
Turun yliopisto, hoitotieteen laitos
s-posti: hmniel(at)utu.fi