tiistai 25. marraskuuta 2014

Turvallista synnytystä


On edelleenkin lottovoitto syntyä Suomeen ainakin synnytyksiä tarkastellessa. Sekä äitiys- että neonataalikuolleisuus ovat maailman pienimpiä; tämän mahdollistavat suomalainen äitiyshuolto sekä vastasyntyneiden tehohoito, jotka ovat huippuluokkaa. Tämän tilanteen säilyttämiseksi tarvitsemme synnytyssairaaloita, joissa on ympärivuorokautinen valmius tehdä hätäkeisarileikkaus ja hoitaa tehohoitoa tarvitsevia vastasyntyneitä. Tätä tavoitellaan myös ensi vuonna voimaan tulevalla päivystysasetuksella, joka on herättänyt paljon keskustelua.

Normaali raskaus ja synnytys eivät missään tapauksessa ole sairauksia. Onneksi suurin osa raskauksista etenee suuremmitta ongelmitta ja suomalaiset hyvät kätilöt hoitavat omalla ammattitaidollaan synnytykset puuttumalla normaalin synnytyksen kulkuun mahdollisimman vähän. Väistämättä kuitenkin tulee tilanteita, joissa tarvitaan kätilön lisäksi myös lääketieteen apua joko äidille, lapselle tai molemmille. Usein nämä tilanteet tulevat täysin odottamatta ja ne vaativat välitöntä reagointia. Toivonkin, että kaikki perheet saisivat synnyttää turvallisesti, osaavissa kätilön käsissä siten, että taustajoukkoihin kuuluvat niin synnytyslääkäri kuin anestesia- ja lastenlääkärit. On valitettavaa, että raha ratkaisee näissäkin asioissa niin, että synnytykset keskitetään suuriin sairaaloihin sen sijaan, että kaikkien yksiköiden valmiuksia nostettaisiin turvallisuusvaatimuksia vastaavalle tasolle.

Suomessa myös keisarileikkausten osuus on saatu pidettyä matalana maailmanlaajuisesti vertailtaessa. Aiemmassa kirjoituksessani viittasin aiheesta tehtyyn tutkimukseen, jossa osoitettiin keisarileikkausten huomattavasti suuremmat riskit alatiesynnytyksiin nähden. Synnytyssairaalan jatkuvalla hätäkeisarileikkausvalmiudella voidaan ehkä estää joitakin tarpeettomia ”varmuuden vuoksi” tehtyjä leikkauksia, joilla puolestaan on vaikutuksia muun muassa naisen kaikkiin seuraaviin raskauksiin.

On epäoikeudenmukaista sanoa, että suuressa sairaalassa synnyttäminen olisi automaattisesti jotenkin persoonatonta tai käsittely liukuhihnamaista. Suurenkin sairaalan kätilöt tekevät työtään sydämellään ja haluavat kohdata jokaisen synnyttäjän yksilöllisesti. Oleellista ei ole sairaalan koko tai vuodessa hoidettujen synnytysten määrä, vaan riittävä ja ammattitaitoinen henkilöstö sekä toimivat tilat. Tähän olisikin nyt erityisesti panostettava. Kansainvälisesti on tehty joitakin tutkimuksia synnytyssairaaloiden yhteydessä toimivista kätilövetoisista synnytyskeskuksista, joissa yhdistyvät kodinomainen ympäristö, hoidon jatkuvuus sekä tarvittaessa välitön lääketieteellinen hoito (Perdion ym. 2013). Tutkimusten mukaan kätilöjohtoisissa synnytyskeskuksissa synnytystoimenpiteitä, joita ovat esimerkiksi sikiökalvojen puhkaisu, synnytyksen vauhdittaminen oksitosiinilla ja episiotomia, tehtiin vähemmän vaarantamatta kuitenkaan äidin tai lapsen terveyttä (Schneck ym. 2012, Gottvall ym. 2011). Tämänkaltaista toimintamallia voisi harkita käytettäväksi Suomessakin mahdollistamaan sekä yksilöllinen että turvallinen synnytys.

Kirjoittajan tiedot:
Hannakaisa Niela-Vilén
kätilö, TtM, tohtorikoulutettava
Hoitotieteen tohtoriohjelma ja hoitotieteen valtakunnallinen tohtorikoulutusverkosto
Turun yliopisto, hoitotieteen laitos
s-posti: hmniel(at)utu.fi

Lähteet
Gottvall K, Waldenström U, Tingstig C & Grunewald C. 2011. In-hospital birth center with the same medical guidelines as standard care: a comparative study of obstetric interventions and outcomes.  Birth 38 (2), 120–128.

Perdion K, Lesser R, Hirsch J, Barger M, Kelly TF, Moore TR & Lacoursiere DY. 2013. A midwifery-led in-hospital birth center within an academic medical center. Journal of Perinatal & Neonatal Nursing 27(4), 302–310.

Schnekc CA, Riesco MLG, Diniz CSG & de Oliveira SMJV. 2012. Maternal and neonatal outcomes at an alongside birth center and at a hospital. Revista de Saúde Pública 46(1), 77–86.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti