tiistai 4. marraskuuta 2014

HOP ON-DROP OFF



Vaikka liikunnan myönteiset vaikutukset lasten kokonaisvaltaiseen fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen terveyteen sekä oppimiseen ja muuhun kognitiiviseen kehitykseen ovat laajasti tiedossa, hypätään terveysliikunnan kyydistä jo aivan liian aikaisella pysäkillä pois. Terveyden ja hyvinvoinnin kannalta riittävän liikunnan määrä ja laatu on määritelty eri ikäryhmille laadituissa suosituksissa. Terveysliikunnan kyydissä matkustavilta kouluikäisiltä edellytetään reipasta liikuntaa tunnista kahteen päivässä ja alle kouluikäisiltä monipuolista ja reipasta liikuntaa pari tuntia päivässä.

Photo: D. Sharon Pruitt
Alle kouluikäisten lasten liikunta-aktiivisuuden tutkimusten mukaan keskimäärin puolet kolmevuotiaista liikkuu suositusten mukaisesti (Laps  Suomen- tutkimus). Kouluikäisten lasten liikunta-aktiivisuus on korkeimmillaan keskimäärin 11-vuoden ikäisinä, mutta silloinkin vain noin 38 % lapsista liikkuu terveytensä kannalta riittävästi. Tämän ikävaiheen jälkeen luku puolittuu ja keskimäärin 17 % 15-vuotiaista liikkuu terveytensä kannalta riittävästi (HBSC-tutkimus). Liikunta-aktiivisuuden lasku murrosiässä on globaali ilmiö, mutta Suomessa murrosikäisten lasten liikunta-aktiivisuus romahtaa muita maita selkeästi enemmän. Tämä käy ilmi WHO:n koululaistutkimuksesta (HBSC-study), jossa kartoitettiin suo­malaisten 11, 13- ja 15-vuotiaiden nuorten liikunta-aktiivisuutta ja tehtiin noin 40 maan vertailua eri-ikäisten nuorten liikunta-aktiivisuuden muutoksista. Vielä 11- ja 13- vuotiaiden kohdalla suomalaisten lasten liikunta-aktiivisuus oli vertailussa kärkimaiden joukossa, mutta 15-vuotiaden vähäinen liikunta-aktiivisuus pudotti Suomen tilaston puolen välin tienoille. 

Valtion liikuntaneuvoston (2013) raportissa ”liikunta-aktiivisuuden väheneminen murrosiässä”, tarkasteltiin nuorten liikunta-aktii­visuuden iänmukaista vähenemistä eli DROP OFF -ilmi­ötä aiemman kirjallisuuden ja WHO-koululaistutkimuksen aineistojen perusteella. Raportissa tarkasteltiin muun muassa lasten liikkumisen itsearvioituja syitä. Yli puolet vastaajista jokaisessa ikäryhmässä arvioi liikunnan hauskuuden, kunnon ja terveyden ylläpidon sekä kaverien tapaamisen tärkeimmiksi syikseen liikkumiseen. Lisäksi 15-vuotiaden tyttöjen ryhmässä lähes 60 % arvioi halun näyttää hyvältä yhdeksi tärkeimmäksi liikkumisen syyksi. 

On tärkeää tutkia tätä murrosikään liittyvää drop off-ilmiötä ja on myös selvää, että interventioita sen pysäyttämiseksi tarvitaan. Tutkimukset osoittavat kuitenkin, että iso osa lapsista on jäänyt pysäkille jo ennen murrosikää ja etteivät kaikki ole nousseet kyytiin lainkaan!  Tulisiko sittenkin pohtia mitkä tekijät saavat lapset nousemaan terveysliikunnan kyytiin jo ihan ensimmäiseltä pysäkiltä eli ns. HOP ON- ilmiötä? Tukitoimia tulisi kohdentaa myös näihin ensimmäisiin kilometreihin ja jo pienten lasten hauskaa liikuntaa tulisi tukea. Tavoitteena tulisikin olla se, että kaikki lapset pääsisivät terveysliikunnan kyytiin ja olisivat kyydissä päätepysäkille asti!


Kirjoittajan tiedot:
Anni Pakarinen
sairaanhoitaja, TtK, TtM-opiskelija, tohtorikoulutettava (Hoitotieteen tohtoriohjelma)
Turun yliopisto, hoitotieteen laitos
s-posti: ankorh@utu.fi
ResearchGate: https://www.researchgate.net/profile/Anni_Pakarinen



Kirjoituksen pohjana käytetty kirjallisuus:



Nuori Suomi. 2008. Fyysisen aktivisuuden suositus kouluikäisille 7–18-vuotiaille. http://www.sport.fi/system/resources/W1siZiIsIjIwMTMvMTEvMDUvMTFfMjJfMDBfNDAzXzA4MDEyOUxpaWt1bnRhc3Vvc2l0dXNfa2lyamFfa2V2eXRfXzA4LnBkZiJdXQ/080129Liikuntasuositus-kirja%28kevyt%29_08.pdf

STM. 2013. MUUTOSTA LIIKKEELLÄ! Valtakunnalliset yhteiset linjaukset terveyttä ja hyvinvointia edistävään liikuntaan 2020. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2013:10

Strong WB, Malina RM, Blimkie C, Daniels SR, Dishman RK, Gutin B, Hergenroeder AC, Must A, Nixon PA, Pivarnik JM, Rowland T, Trost S & Trudeau F. 2005. Evidence based physical activity for school-aged youth. J Pediatr 146, 732-7.

STM, Opetusministeriö ja Nuori Suomi. 2005. Varhaiskasvatuksen liikunnan suositukset. file:///F:/hoitotiede/HYVI%C3%84%20L%C3%84HTEIT%C3%84/Fyysinen%20aktiivisuus/Varhaiskasvatuksen%20liikunnan%20suositukset%20(1).pdf.

WHO. 2004. Global strategy on diet, physical activity and health. http://www.who.int/dietphysicalactivity/strategy/eb11344/strategy_english_web.pdf.

WHO. 2010. Global recommendations on physical activity for health. http://whqlibdoc.who.int/publications/2010/9789241599979_eng.pdf.

Valtion liikuntaneuvosto. 2013. Murrosikäiset ja liikunta. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2013:3.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti