Sivut

tiistai 8. huhtikuuta 2014

Voisiko pelillä edistää lasten ja nuorten terveyttä?

Pelit kiinnostavat kaikenikäisiä lapsia ja nuoria ja lähes kaikki pelaavatkin niitä vapaa-ajallaan, välillä jopa liikaakin. Pelit viehättävät, koska niissä voi muun muassa haastaa itsensä erilaisten tehtävien parissa ja vertailla saavutettuja tuloksia yhdessä kavereiden kanssa. Jos pelit vetävät lapsia ja nuoria puoleensa, voisiko niitä hyödyntää myös terveyden edistämisen välineenä?

Kahden kirjallisuuskatsauksen mukaan pelejä on tutkittu lasten ja nuorten terveyden edistämisen näkökulmasta sekä fyysisen aktiivisuuden edistämisessä että terveelliseen ravitsemukseen ja päihteettömyyteen tähtäävän ja astman ja diabeteksen hoitoon liittyvän ohjauksen välineenä. Kirjallisuuskatsausten tulosten perusteella peleillä on saatu aikaan positiivisia muutoksia lasten ravitsemustottumuksissa muun muassa kasvisten ja hedelmien käytön lisääntymisen osalta. Lisäksi nuorten fyysisen aktiivisuuden todettiin lisääntyvän interaktiivisen tanssipelin avulla. Ohjauksellisten päihteiden käytön ehkäisyyn liittyneiden pelien myötä nuorten tiedot lisääntyivät päihteiden haitoista ja asenteet muuttuivat negatiivisimmiksi päihteitä kohtaan. Lisäksi myös nuorten astman ja diabeteksen omahoitoon liittyvien taitojen todettiin kehittyvän ja samalla myös kyseisiin sairauksiin liittyvien päivystyskäyntien vähentyvän astma- ja diabetespelien pelaamisen jälkeen. Myös spirometria sujui paremmin ohjauksellista peliä käyttäneillä nuorilla verrattuna kontrolliryhmään.

Tulokset osoittavat pelien olevan potentiaalisia menetelmiä lasten ja nuorten terveyden edistämisessä ja rohkaisevat tarkastelemaan pelejä yhtenä vaihtoehtona esimerkiksi lapsille ja nuorille suunnattavan terveysohjauksen välineenä. Tarkasteltujen tutkimusten tulokset toivat esille ainoastaan pelien positiivisia vaikutuksia eivätkä huomioineet peleihin liittyviä haasteita, kuten paikallaan pelattaviin peleihin liittyvää fyysistä passiivisuutta. Pelejä tulee kuitenkin tarkastella jokaiselta kantilta mietittäessä niiden käyttöä lasten ja nuorten terveyden edistämisen menetelmänä.

Nyt tarkastellut kirjallisuuskatsaukset olivat poikkileikkaus toteutettuun tutkimukseen ja toivat esille esimerkkejä pelien mahdollisuuksista lasten ja nuorten terveyden edistämisessä. Kiinnostus terveyden edistämiseen tähtääviä pelejä kohtaan on selvästi lisääntymässä ja näitä koskevien tutkimusjulkaisujen määrä on myös kasvussa. Ainakin alustavaa näyttöä pelien vaikuttavuudesta alkaa kuitenkin jo olla, kuten nyt tarkastellut kirjallisuuskatsaukset osoittavat. Oltaisiinko siis valmiita kokeilemaan jotakin uutta ja testaamaan pelien mahdollisuuksia myös käytännössä?

Kirjoittajan tiedot:

Heidi Parisod
terveydenhoitaja, TtK, terveystieteiden maisteri- ja tohtoriopiskelija
Turun yliopisto, hoitotieteen laitos
s-posti: hemapar(at)utu.fi
ResearchGate: http://www.researchgate.net/profile/Heidi_Parisod/
LinkedIn: http://fi.linkedin.com/pub/heidi-parisod/94/368/a72/

Kirjoituksessa viitattujen kirjallisuuskatsausten tiedot:

Hietfje K, Edelman J, Camenga DR & Fiellin LE. 2013. Electronic Media-Based Health Interventions for Behavior Change in Youth: A Systematic Review. JAMA Pediatrics 167(6), 574–580.

Rodriguez DM, Teesson M & Newton NC. 2014. A systematic review of computerised serious educational games about alcohol and other drugs for adolescents. Drug and Alcohol Review 33, 129–135.

P.S. Nyt kaivattaisiin 13-16 -vuotiaiden nuorten näkemyksiä kehitteillä olevasta terveyspelistä. Tämän kansainvälisen tutkimuksen sivua saa jakaa eteenpäin ja käykääpä itsekin ”tykkäämässä” sivusta: www.facebook.com/noforsubstanceabuse

4 kommenttia:

  1. Hannakaisa Niela-Vilen9. huhtikuuta 2014 klo 11.55

    Hei Heidi, kiitos tästä mielenkiintoisesta jutusta! Jäin miettimään minkä ikäisillä lapsilla ja nuorilla esimerkiksi nämä ravitsemusmuutokset tai liikunnan lisääntyminen pelien avustuksella oli osoitettu. Tällä alueella saattaa olla loputtomat mahdollisuudet, mutta haasteena on varmaan luoda sekä koukuttava (muttei liikaa!!) sekä terveyttä edistävä peli.

    VastaaPoista
  2. Kiitos Hannakaisa kommentistasi! Hyvä huomio tuo ikäkysymys. Tutkimuksissa havaitut ravitsemukseen liittyvät muutokset todettiin 7-12 -vuotiailla ja fyysisen aktiivisuuden lisääntyminen 9-11 -vuotiailla lapsilla pelin pelaamisen jälkeen. Päihteisiin liittyviä pelejä taas oli tutkittu lähinnä 10-14 -vuotialla, mutta mukana katsauksessa oli myös yksi tutkimus, jossa tutkittavat olivat 11-18 -vuotiaita. Nämä päihteisiin liittyvät pelit tarkastelivat päihteiden ehkäisyä pääosin huumeiden ja alkoholin käytön ehkäisyn näkökulmasta, yhdessä tutkimuksessa tarkastelunäkökulmana oli huumeiden ja alkoholin ehkäisyn lisäksi myös tupakoinnin ehkäisy.

    Olen samaa mieltä, että pelien mahdollisuuksia tulisi tarkastella jatkossa vielä lisää. Niissä saattaa piillä vielä hyödyntämätöntä potentiaalia.

    VastaaPoista
  3. Olen samaa mieltä Aleksei, vaikkakin huomasin kommenttisi hieman viiveellä... :) Pokemon Go tosiaankin toi hienosti esille sen, millainen voima peleillä on mm. ihmisten terveyskäyttäytymiseen vaikuttamiseen hauskanpidon sivutuotteena!

    VastaaPoista

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.