tiistai 14. marraskuuta 2017

Teknologia tukemaan terveyspalveluiden tiedolla johtamista

Terveyspalveluorganisaation johtaminen voidaan jakaa strategiseen, taktiseen ja operatiiviseen tasoon. Strategisella tasolla päätöksenteko liittyy organisaation pitkäaikaisiin tavoitteisiin kuten missioon, visioon ja näiden perusteella laadittuun pidemmän ajan strategiaan. Taktisella tasolla pyritään tuomaan strategia käytäntöön keskittymällä lyhempiin ajanjaksoihin sekä olemassa olevien resurssien käyttöön. Operatiivisella tasolla taas johdetaan päivittäistä toimintaa ja palveluiden laatua esimerkiksi varmistamalla vuorossa olevan henkilökunnan riittävyys potilaiden hoidon tarpeisiin nähden.

Päätöksentekoa voidaan tarkastella erilaisista näkökulmista kuten analyyttisen prosessin (Saaty 2008) tai informaation prosessoinnin kautta (Newell & Simon 1972). Näkökulmasta riippumatta, tieto on usein oleellinen osa päätöksenteon prosessia ja tiedon hankinta voi kohdistua niin sähköisiin ja manuaalisiin lähteisiin kuin käytännön ihmisiin ja tilanteisiin (Wilson ym. 1981, Peltonen ym. 2016). Hoitotyön johtajien tiedonhankinta ei kuitenkaan aina ole vaivatonta. Tietoa on paljon ja tärkeän tiedon löytäminen epäoleellisesta tietomassasta voi olla haastavaa. Tieto on myös joskus virheellistä tai vanhentunutta.

Johtamiseen kehitettyjen tietojärjestelmien tulisi tuottaa päätöksentekijöille tietoa asioista, jotka liittyvät terveyspalveluiden tuottamiseen ja käyttöön. Hoitotyön johtamisen tueksi on kehitetty erilaisia tietojärjestelmiä ja tutkimusta on tehty jonkin verran esimerkiksi hoitosuuteen ja työnkulkuun liittyen (Fasoli & Haddock 2010), mutta hoitotyön operatiivisen ja taktisen tason päätöksentekoa tukevan teknologian tutkimus on yleisesti ottaen vielä vähäistä (Murtola ym. 2013). Ongelmana on se, että tietojärjestelmä usein kehitetään yhtä määrättyä toimintaa varten, ei niinkään käyttäjän tarpeista lähtien. Tämän johdosta kentällä on lukuisia yksittäisiä järjestelmiä, joista päätöksentekijä joutuu hankkimaan tietoa päätöksensä tueksi.

Tutkimuksen myötä on viitteitä siitä, että sama tieto on tärkeää operatiivisella, taktisella ja strategisella tasolla, mutta tämän tiedon tulisi olla eri muodoissa eri tasoilla (Andersson ym. 2004). Terveyspalveluorganisaation jokaiselle tasolle tulisi kehittää käyttäjien tarpeisiin räätälöityjä keskitetympiä tiedonhallinnan ratkaisuja, jotka toisivat tärkeät tiedot helposti ja nopeasti saataville. Tämä tukisi päätöksentekoa ja auttaisi päätöksentekijää perustelemaan päätöksiään. Tärkeä osa kehittämisprosessia on vuoropuhelu käytännössä toimivien ammattilaisten ja kehittäjien välillä. Täydellistä järjestelmää on vaikea tehdä kertaheitolla, koska tietojärjestelmien kehittämisprosessi on iteratiivinen ja jatkuvasti muuttuvan ympäristön myötä järjestelmän kehittämistarve on jatkuvaa. Tiedonhallinnan kehitykseen panostaminen maksaa kuitenkin itsensä takaisin parempien päätösten ja sujuvamman toiminnan kautta.

Kirjoittajan tiedot:

Laura-Maria Peltonen
Tohtorikoulutettava
Hoitotieteen laitos
Turun yliopisto
lmemur(at)utu.fi

Lähteet
Fasoli, D.R., Haddock, K.S. (2010). Results of an integrative review of patient classification systems. Annu Rev Nurs Res, 28, 295-316.
Lauri, S., Salanterä, S. (1998). Decision-making models in different fields of nursing. Res Nurs Health, 21(5), 443-452.
Murtola, L.-M., Lundgrén-Laine, H., Salanterä, S. (2013). Information systems in hospitals: a review article from a nursing management perspective, International Journal of Networking and Virtual Organisations, 13(1), 81–100.
Newell, A., & Simon, H. A. (1972). Human problem solving (Vol. 104, No. 9). Englewood Cliffs, NJ: Prentice-Hall.
Peltonen, L.M., Lundgrén-Laine, H., Salanterä, S. (2016). Information Management in the Daily Care Coordination in the Intensive Care Unit. In H. Hongxiu Li, Pirkko Nykänen, Reima Suomi, Nilmini Wickramasinghe, Gunilla Widén, Ming Zhan (Eds.): WIS 2016, CCIS 636: Building Sustainable Health Ecosystems. Springer, Switzerland, 1-15.
Saaty, T. L. (2008). Decision making with the analytic hierarchy process. International journal of services sciences, 1(1), 83-98.
Wilson, T.D. (1981). On user studies and information needs. Journal of Documentation, 37(1), 3-15.

tiistai 7. marraskuuta 2017

Oleellista tietoa päivittäisen päätöksenteon tueksi leikkaus- ja anestesiaosatolla



Leikkaus- ja anestesiaosaston päivittäisen toiminnan johtaminen on jatkuvaa taiteilua suunnitellun toiminnan ja kiireellisten toimenpiteiden kanssa.  Päivittäisessä työssä vuorovastaan lähes ainoa varma asia on epävarmuus. Mitä tahansa voi tapahtua kesken päivän ja toimenpiteet voivat venyä yli suunnitellun ajan.

Pääsääntöisesti päivittäinen toimenpidesuunnitelma tehdään useassa yksikössä edellisenä päivänä ja suunnittelussa otetaan huomioon päivystykselliset toimenpiteet.  Tietoa toimenpidesuunnitelman laatimiseen on, mutta aina se ei ole helposti saatavilla, vaan kätkettynä useaan eri tietojärjestelmään. Tämän lisäksi olemassa oleva tieto ei välttämättä ole täsmällistä tai ajantasaista.  Tämä johtaa toiminnan sujumattomuuteen ja aiheuttaa vuorovastaavalle ja koko henkilökunnalle stressiä.

Eskolan ym. (2016) tutkimuksessa todettiin, ettei päivittäisen toimenpiteiden määrä tai kiireelliset toimenpiteet aiheuta leikkaus- ja anestesiaosaston henkilökunnalle stressiä, vaan enemmin jatkuvat muutokset työtehtävissä. Jatkuvat muutokset aiheuttavat ärsyyntymistä, kun esimerkiksi toimenpidettä varten suunniteltu leikkaussali ei sovellukaan tähän. Toiminta hidastuu, kun sali varustellaan uudelleen kesken työpäivän. Oleellinen tieto tarvittavista välineistä ei ollutkaan etukäteen tiedossa ja huomioitu suunnittelussa.

Vuorovastaavan toimenpiteiden suunnittelussa korostuu juuri toiminnan kannalta oleellinen tieto. Jotta työ leikkaussalissa ei keskeytyisi puutteellisen tiedon kulun vuoksi, päivittäistä toimintaa tulisi voida johtaa järjestelmillä, jotka tukevat vuorovastaavan päätöksentekoa tässä ja nyt sekä huomenna. Näiden järjestelmien kehittämisessä tarvitaan vuorovastaavien näkemystä. Voidaan sanoa, että kaikki tieto on tärkeää mutta toiminnan kannalta ei välttämättä oleellista. Hyvällä tiedon hallinnalla on mahdollista vähentää useiden epävarmuustekijöiden määrää. Näin leikkaus- ja anestesiaosaston toiminta pysyy jatkossakin smoothina ja oleellinen tieto liikkuu myös yli osastorajojen.  




Eriikka Siirala
sh, TtM, tohtorikoulutettava
Turun yliopisto
Hoitotieteen laitos
eesiir@utu.fi


Lähde:

Eskola S., Roos M., Mc Cormack B., Slater P., Hahtela N. & Suominen T. 2016. Workplace culture among operating room nurses. Journal of Nursing Management. 24 (6), 725–734.